Uusia aihioita liimauksessa.

Uniikit korut ansaitsevat numeroinnin. Jokaisen merkinnän teen käsin, joten merkit voivat poiketa hieman toisistaan ulkonäöltä. Kuumalla kolvilla kirjoittaminen ei ole helpoin tapa, mutta lopputulos on pysyvä.

 

Harrastukset ovat silloin hyviä, kun ne tuottavat mielihyvää harrastajalle. Tänään törmäsin, jälleen kerran, ilmiöön, mikä toistuu aika ajoin hyvän harrastuksen parissa. Nimittäin, menin aamulla koululle normaalisti kahdeksaksi. Aamulla oli yksi luento, joka pidettiin teknisen luokassa. Kun luento loppui, oli vastustamaton tarve jäädä luokkaan työstämään uusia koruja.

Kun seuraavan kerran ajattelin jotakin muuta kuin käsillä olevia koruja, kello oli puoli yksi iltapäivällä. Pakollinen ruokatauko ja takaisin sorvin ääreen. Nyt kun viimein sain irrottauduttua takaisin todellisuuteen, oli pakko ottaa kuva päivän tuotoksista:

Sanonnan mukaan silloin on taottava kun rauta on kuumaa: tänään oli todella kuumaa rautaa. Tuosta on hyvä jatkaa muotoilua käsin.:)

Aleksi

p.s. Miten sorvi liittyy tähän hommaan? niimpä, ei mitenkään.